Kokemuksellisuus

KOKEMUKSELLINEN TAITEEN TARKASTELU JA YMMÄRTÄMINEN

Koonnut: Mari Rantakare kevät 2011

Lähteet: TaT Marjo Räsäsen Sillanrakentajat 2000, Mari Rantakare & Katja Vastaranta Matka kuoleman symboleihin Taideteollinen korkeakoulu lopputyö 2004

KÄSITTEITÄ

•          Kokemuksellinen oppiminen

•          Kokemuksellinen taideoppiminen

•          Kokemuksellinen taiteen tulkinta

•          Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen

KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN

•          Uuden oppiminen perustuu aikaisemmille oppimiskokemuksille

-            John Dewey – koulu on paikka, jossa opitaan elämää varten

-            Piaget – lapsen ja hänen ympäristön vuorovaikutus

-            Kurt Lewin – ”mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria”

-            David Kolb – prosessi, jossa tieto syntyy kokemuksista ja niiden ymmärtämisestä, kokemuksia pohtimalla ja käsitteellistämällä saadaan aikaan uusia toimintamalleja ja –teorioita, joita testataan käytännössä.

KOKEMUKSELLINEN TAIDEOPPIMINEN

•          Pyrkimys laajoihin tietorakenteisiin ja kognitiivisiin kykyihin -  eri tiedonaloja yhdistellen

•          Havaintojen ja kokemusten sitominen laajempaan kontekstiin

–        Taiteellinen tietäminen = persoonallinen + sosiaalinen tieto

 à oma taiteen tekeminen ja muiden teoksista tehdyt tulkinnat syvenevät 

•          Opitun eettisen ja esteettisen arvon pohdintaa ja tiedon tarkastelua kulttuurisessa kontekstissaan.

Tavoitteena on saada katsoja tuottamaan omaa
- heränneiden ajatusten,
- elämysten,
- kokemusten,
- tietojen ja
- kuvien pohjalta.

•       UUSI KOKEMUS ILMAISTAAN TAIDETEOKSENA.

•       TRANSFER eli siirto – kyky soveltaa opittua uusissa yhteyksissä.

KOKEMUKSELLINEN TAITEEN TULKINTA

•          Vanhat uskomukset ja uusi tieto asetetaan vastakkain.

•          Porras myöhemmälle kokemukselliselle taideoppimiselle  - ymmärtää taiteen sekä yhteiskunnallisen että oman henkilökohtaisen merkityksen niin oppimiselle kuin kasvamisellekin.

•          Jakautuu kolmeen vaiheeseen: Vastaanottaminen (Kohtaaminen), Kontekstualisointi – Tiedonhankinta (Lähilukua) ja Tuottava toiminta (Taidetta taiteesta)

•          Kaikessa on mukana pohdiskelevaa havainnointia, käsitteellistämistä ja tuottamista niin kuvallisesti kuin sanallisesti.

•          Jakaminen toisten kanssa on tärkeää. Oma näkemys laajenee kun taiteen vastaanottamisessa ja tuottamisessa on sekä yksilöllinen että ryhmän aikaansaama merkitystaso.

•          Se, mitä ajatuksia ja kuvia tarkasteltu taideteos herättää, riippuu katsojan kokemuksista, elämyksistä, tiedoista, taidoista ja oppimisympäristöstä.

•          Uusi kokemus ilmaistaan taideteoksena, joka syntyy sanojen, kuvien tai jonkin muun taiteen alan keinoin.

•          Yhtä oikeaa vastausta ei ole, sillä jokainen voi nähdä saman taideteoksen eri tavoin.

KOKEMUKSELLINEN TAITEEN YMMÄRTÄMINEN

•          Rakentuu elämismaailman ja taidemaailman yhteyden varaan.

•          Perustuu teoksen ja katsojan vastavuoroisuuteen.

•          Teosta tulkittaessa katsojan kulttuuri kohtaa taideteoksen taustalla olevan kulttuurin.

•          Katsoja voi heijastaa taideteokseen omaa elämäänsä ja siirtää kokemansa taas arkielämään.

•          Henkilökohtainen suhde taideteokseen syntyy - katsoja löytää yhtäläisyyksiä omien kokemustensa ja teoksessa ilmaistujen kokemusten välillä

•          Vuorovaikutus taideteoksen kanssa luo sillan vastaanottajan ja tekijän kulttuurien välille. (Räsänen 2008)