Palaute Ulla Hintikalta

YHTEENVETOA Harjoitustöiden osalta 22.11.2014

Omaa pohdiskelua voi syventää pohtimalla itseä ruumiin tunnekokemusten ja itsen tunnistamisen kautta, siinä miten toimin ryhmässä ja miten kohtaan ryhmän ja miten reagoin erilaisiin vasteisiin.

Pohtiessa kannattaa miettiä, mitkä ohjaavat tunnekokemusta esim. sisäinen/ päänsisäinen tunnemielikuva vai ulkoinen realiteetti. Ovatko tunnekokemukseni tasapainossa ja käytössä minulla myös omassa työssäni ja mistä ne viriävät esim., omista kokemuksista varhaisiin kiintymyssuhteisiini, kokemuksista auktoriteetteihin, suhteestani kuriin ja järjestykseen, herkkyydestäni, temperamentistani ikävaiheestani, kuormittumisestani, jne. Toimiiko minun itsesäätely etten välitä ärtyvyyttäni eteenpäin vaan pystyn sen käsittelemään voimavarakseni ja säilymään turvallisena aikuisena. Tässä osviittaa, mitä voisi pohdiskella.

miten toimin ryhmässä/suhteessa ohjaajaan:

-       miten suhtaudun yksityisyyteeni ja miten ratkaisen ko. tilanteen; suojaudunko pakenenko jonnekin erilaisin keinoin, esim. huumoriin vai mykistynkö vai odotinko että ohjaaja suojelee tai tekee puolesta, yms.

-       mitkä tunnelmat vaihtelevat mielessäni, esim. aggressio, turhautuminen, saanko ne käännettyä voimavaraksi ja toimin itsenäisesti ja ryhmän jäsenet huomioiden tavoitetta kohti

-       tunnenko tunteita, myös ruumiillisesti, esim. niskajännitys, kiireinen puhe, jne.

-       keskusteliko ryhmä, tartuttiinko yhteisesti toimeen, miten minä edesautoin tilannetta

miten kohtaan ryhmän/ohjaajan:

-       miten koin ryhmäni tuen ja turvallisuuden: sain tukea, uutta ajateltavaa, helppo olla ja sanoa oma mielipide, eristäydyin, olin hiljaa, tein omiani, lähdin pois ryhmästä

-       olenko vastuullinen toimija, kannustanko vai estänkö muita käytökselläni

-       auttoiko ohjaaja tarpeeksi

-       kaipasinko tukea ja turvaa enemmän

-       tulinko ymmärretyksi vai jäinkö yksin ja miten pärjäsin yksin jäädessäni

-       otanko vastuuta itsenäisesti yhteisestä tehtävästä vai tukeudunko ohjaajaan

paljon muuta mitä varmaa itse kullekin viriää:

-       löysin uuden tavan toimia ja uusia keinoja ratkaista oman vuorovaikutuksen pulmia mielen sisällä ja toisen/toisten kanssa, jne.

Kaiken kaikkiaan toimitte hienosti ja paneutuen yllättäviltäkin tuntuvien kuvallisten haasteiden edessä!

Taideterapiasta

Taideterapiasta löytyy ideoita ja vinkkejä esim. pinterestin kautta. Hakusanat art journal diy, art book tai art therapy antavat paljon paljon erilaisia ideoita omaan käyttöön. :)

Alla kuvat myös tehtävistä- saattavat olla jo käytössä teillä. 

Tekijänoikeudet luokkahuoneessa

Tässä dokumentissa (linkki) on kooste keskeisitä opettajan työhön liittyvistä tekijänoikeuksista. Mm. että opettaja SAA näyttää tykillä suoraan videoita Youtubesta (Kopiosto/Kallanranta).

Samoin videoihin voi laittaa linkkejä wilmaan, Moodleen jne. Mutta videoiden upottaminen tekijänoikeussyistä voi olla ongelmallista, JOS a) youtubeen on laitettu tekijänoikeuden alaista materiaalia, b) tekijä itse varaa tekijänoikeudet.

Mutta kannattaa huomata, että suuri osa Youtuben materiaalista on tekijänoikeusvapaata, tekijän itsensä koostamaa materiaalia.

Tarkempia tietoja mm. http://opettajantekijanoikeus.fi ja http://kopiosto.fi

Helpotuksia opettajalle

Tällä hetkellä käydään keskustelua siitä, onko luokkahuoneopetus julkista vai ei-julkista. On otettu kanta, jossa luokkahuoneessa, oppilaiden kanssa tapahtuva opetus olisi ei-julkista ja siellä voitaisiin käyttää mitä materiaalia tahansa, täysin vapaasti. Mutta jos sama tilanne on esimerkiksi koulun juhlassa liikuntasalissa, tämä olisi julkista ja silloin esittäminen yllä esitetyin ehdoin.

Tekijänoikeus on myös asianomistajarikos, jolloin tekijänoikeuksista ei voi lähteä käräjöimään kolmas taho, vaan tekijänoikeuksien omistaja tai tätä edustava taho (esim. Kopiosto tai Teosto) voi oikeusprosessin käynnistää. Kynnys tähän on ymmärrettävästi melko suuri.

Koulujen digiluvat (linkki) tuovat myös helpotusta opettajan arkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hankkinut Digiluvan kaikille opetushallituksen alaisille peruskouluille ja lukioille.

Koulugrafiikka teoria

KOULUGRAFIIKKAA  koonnut: Mari Rantakare 2014

GRAFIIKKA
-          Grafiikassa taiteilija luo uniikkityön sijasta kuvapohjan tai  kuvapohjia, joista lopullinen työ painetaan eli vedostetaan.
-          Syntynyt vedos ei ole taideteoksen kopio, vaan itsenäinen taideteos.
-          Useissa tekniikoissa on muistettava PEILIKUVA! 
-          Teosten merkintätapa vedospaperiin ja lyijykynällä:
          o   Vedospaperin oikeaan reunaa: Tpl'a (tire'e par l'artiste, "taiteilijan itsensä vedostama”)., 
                vedoksen nro / vedosten  kokonaismäärä
          o   Vedospaperin keskelle: työn nimi
          o   Vedospaperin oikeaan reunaan:  oma nimi, vuosi

KOULUGRAFIIKKA TEKNIIKOITA

Monotypia

-          On painettu maalaus tai piirros.
-          Vaaleapohjaisessa menetelmässä väriä lisätään alustalle, jonka jälkeen teos voidaan vedostaa.

Tarttumapiirros

-          Yksinkertaisuudessaan kyseessä on tapa siirtää kuva-aihe piirtämällä (-> jäljentäminen).
-          Kuva siirretään apupiirroksen avulla värillä telatulta laatalta vedospaperille.

Negatiivipiirros

-          Laatalta poistetaan painoväriä piirtäen / maalaten kuva-aihe.
-          Poistamisessa voi käyttää esim. sivellintä, tikkua, pumpulipuikkoa …
-          Kuva vedostetaan paperille.

Eristyspainanta

-          Telatulle laatalle asetetaan erilaisia materiaaleja,  joiden avulla eristetään värin pääseminen vedostuspaperiin.
 
Kaaviopainanta / Sapluunapainanta
-          Kaaviomateriaalille (esimerkiksi kartonki, kalvo, kontaktimuovi…) muodostetaan kuva-aiheen mukaisia muotoja piirtäen, jonka jälkeen ne leikataan pois.
-          Tämä antaa mahdollisuuden lisätä väriä aukkojen kautta juuri tietylle alueelle.

Leimasinpainanta

-          Haluttu kuva-aihe valmistetaan leimasimeen poistamisen keinoin.
-          Koholle jääneeseen pintaan tarttuva painoväri muodostaa  vedospaperille jäljen.

Collagrafia (kohopainotekniikka)

-          Laatalle liimataan erilaisia materiaaleja kollaasin tapaan.
-          Laatta voidaan vahvistaa erikeeper liimalla.
-          Laatalle teltaan väriä ja vedostetaan.
 
Kontaktimuovipainanta (kohopainotekniikka)
-          Vahvalle ja sileälle pahville kiinnitetään kontaktimuovia kerroksittain halutun kuva-aiheen mukaan.

Frottagetekniikka (hankauspiirros)

-          Jäljennetään ohuen paperin alla olevan materiaalin pintakuviointi hennosti värittäen.
-          Tekniikka toimii siis eräänä jäljentämisen muotona.

Kohopaino (esim. linokaiverrus, puupiirros)

-          Painolevyn materiaalina voi käyttää
      o   Pressprint –levyä
      o   Softcut –levyä
      o   Linoman –levyä
      o   Styroksiset elintarvikepakkausten pohjat
-          Painettava kuvio kaiverretaan laattaan, jolloin painettava kuvio jää koholle laattaan ja väri tarttuu siihen.
-          Väri telataan painolaatan pintaan.
-          Kuvio siirretään paperille käsin hiertämällä.

Kuivaneulaa akvarelliliiduilla (Syväpaino)

-          Piirtoheitin kalvolle/pc-muoville raaputetaan harpilla, neulalla tai kuivaneulakaivertimella haluttu kuva. Kuva tehdään peilikuvana.
-          Laatalle levitetään akvarelliliitua siten, että väri menee raaputettuihin uriin.
-          Ylimääräinen väri poistetaan laatasta pyyhkimällä laatan pintaa kevyesti paperilla (liian kova hankaus poistaa värin myös urista).
-          Kuva hierretään kostealle akvarellipaperille lusikalla tai prässillä.

Koulugrafiikka tekniikoiden soveltamiseen käyvät hyvin esim. Kuvan muuttujat

-          Valitaan jokin kuva tai kuvio ja siitä piirretään erilaisia luonnoksia.
-          Valittua kuvaa käytetään grafiikan eri tekniikoissa siten,  että jokaisen tekniikan kohdalla muutetaan jotakin kuvan muuttujaa. Kuvan muuttujat ovat: koko, lukumäärä, asento-paikka-sijainti, muoto, suunta, välimatka ja tiheys-struktuuri. 
-          Kuvan muuttujien avulla saadaan varioitua samaa kuviota monin eri tavoin.

-          Grafiikan töissä voidaan soveltaa myös rytmiä ja liikettä.
 
Lisätietoa grafiikasta mm.
Ahjopalo, Nieminen: Kuvittajan keinot
Forsman, Piironen: Kuvien kirja
Grafiikan kirja. Viivasta vedokseen. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto r.y.
Heinimaa, Perttilä, Suvanto, Tammioja, Viitanen: Kirja kuvista 1-2, 3-4, 5-6
Malme: Grafiikka. Tekniikkaa ja taidetta
Suvanto, Töyssy, Vartiainen, Viitanen: Kuvan tekijä
                         

Kallavedenlukion taideluokka

Meidän ryhmä